Onko meitä ihmisiä liikaa?

Maapallon väkiluku on nyt noin 7,8 miljardia ja jos jokaiselle lasketaan vaikka 0,25 m2 tilaa seisaallaan, niin ihmiset peittävät noin 1950 km2 tilan maapallolta. Kyseessä on noin 44 kilometriä kanttiinsa oleva neliö. Koko porukka mahtuisi seisomaan esimerkiksi Samoalle, jonka koko on 2841 km2 tai Helsingin seudulle (2982 km2) ja tilaa jäisi vielä reilusti ylikin. Loput maapallon pinta-alasta on muuta.

Maapalloa kuvataan usein siten, että mantereet ovat pääosassa. Pinta-alasta 71 % on kuitenkin merien peitossa. Aurinko paistaa pääasiassa meriin, lämmittää niitä ja vapauttaa hiilidioksidia. Kylmemmillä alueilla hiilidioksidia sitoutuu meriin. On suurta ylimielisyyttä kuvitella, että ihmisen vaikutus olisi suurempi kuin auringon, merien tai muiden luonnonvoimien. Otsikkokuvassa on maapallo hieman eri kulmasta.

Punavihreät väittävät usein, että ihmisiä on maapallolla liikaa ja se johtaa kaikkeen kauheaan – saastumiseen, aiheuttaa iliman pilluun (savolaisittain ilmaistuna), sukupuuttoihin, maailmanloppuun jne.

Mutta onko todella näin? Mietitäänpä tarkemmin. Jos ihmisiä ei olisi, niin olisiko tilanne parempi? Miten parempi? Kenen kannalta? Miten se mitataan? Jos oletetaan, että ihmisiä ei olisi, niin ainakin biisoneita olisi enemmän. Todella isoja lihamötkäleitä, jotka hengittävät ulos sitä paljon parjattua hiilidioksidia. Sama koskee montaa muutakin asiaa. Luonnossa ekologiset lokerot tuppaavat täyttymään. Ehkä ihmisten tilalla Suomessa olisi pitkäkarvaisia nautoja? Joita sudet (mokomat lihansyöjät) metsästäisivät laumoina.

Olisiko tilanne kokonaisuutena parempi? Mitenhän sitä pystyisi arvioimaan? Oletetaanpa, että hiilidioksidia olisi vähemmän. CO2 on kasvien tarvitsema arvokaasu, jota kasvien näkökulmasta (olettaen, että niillä olisi silmät) on ilmassa liian vähän. Tiesitkö, että kasvihuoneviljelijät lisäävät hiilaria pullosta kasveille? Kasvit ovat hyötyneet valtavasti viime vuosikymmenien lisääntyneestä CO2-pitoisuudesta. Nature-tiedemediassa julkaistussa jutussa arvioidaan, että 70% maapallon tapahtuneesta vihertymisestä johtuu kasvaneesta CO2-pitoisuudesta. Jos ihminen ei olisi vapauttanut maankuoreen varastoitunutta hiiltä ilmakehään, niin maapallo olisi karumpi paikka, sillä meret sitovat jatkuvasti hiilidioksidia merten pohjaan kalkkikiveksi.

Biologiassa on nyrkkisääntönä, että lämpö lisää lajimäärää, kylmyys vähentää sitä. Väitteet menossa olevasta sukupuuttoaallosta ovat lukujen valossa silkkaa pötyä, sillä sukupuuttoon kuolleiden lajien määrä on vähentynyt sata vuotta. Eikä noissa laskelmissa edes oteta huomioon uusia syntyviä lajeja puhumattakaan siitä, että lajien määrää ei edes tarkasti tiedetä. Arviot lajien määristä vaihtelevat viiden ja 30:n miljoonan lajin välillä.

Yllä kerrottu ei poista sitä tosiasiaa, että ihminen aiheuttaa paikallisia haitallisia muutoksia, lähinnä Afrikassa, jossa väkimäärän on ennustettu nousevan nykyisestä reilusta miljardista yli neljään miljardiin. Mutta sekään ei ole meidän suomalaisten syytä. Kokonaisuutena tarkastellen maapallo pärjää aivan hyvin meidän ihmisten kanssa.