fbpx

Kela-korvaukset myös terveyskeskuksille, alku terveydenhuollon uudistamiselle

SoTe-uudistus onnistui kuolemaan kalkkiviivoille. En ole siitä pahoillani, sillä kyseessä oli laatikkoleikki organisaatioilla, joista olisi tullut vielä nykyistäkin suurempia. En usko, että uudistus olisi parantanut terveydenhuollon palveluita. Samaan pakettiin oli sidottu vielä MaKu-uudistus, jolla olisi luotu yksi ylimääräinen hallintorakenne lisää. Voinee sanoa, että SoTen MaKu alkoi olla karvas kaikille lopussa.

Kerrataanpas nykyinen tilanne potilaan näkökulmasta. Jätän tässä tarkoituksella sosiaalipuolen pois, koska vältän mammuttitautia, tässä jutussakin. Sanotaanhan, että elefanttikin syödään paloina, ei kokonaisena.

Suomalaiset jakaantuvat terveydenhuollon asiakkaina karkeasti kolmeen ryhmään: Varakkaat, jotka käyttävät yksityisiä terveydenhuollon palveluja missä haluavat (jopa ulkomailla, vakuutuksilla tai suoraan maksajina), työssäkäyvät työterveyshuollon asiakkaat ja vähävaraiset terveyskeskusasiakkaat, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Varakkaat hyödyntävät halutessaan kaikkia kolmea järjestelmää tilanteen mukaan. Työterveyshuolto toimii yleensä myös hyvin. Yrityksille työterveyshuolto on jopa kilpailuvaltti hyvistä työntekijöistä. Monille voi tulla yllätyksenä, että työterveyshuolto on kokonaan yritysten maksamaa. Siihen ei siis käytetä verovaroja, vaan kyse on yritysten välisestä tasausjärjestelmästä. Tämä on syy, miksi yritetyssä SoTe-uudistuksessakaan tth-järjestelmään ei haluttu koskea – sehän pyörii hyvin ja ilman verovaroja.

Ongelmat lääkäriin pääsyssä koskevat lähinnä kolmatta ryhmää, vähävaraisia, jotka joutuvat kankean terveyskeskusjärjestelmän palloteltaviksi. Olisiko tähän ongelmaan olemassa täsmälääkettä? Jätän tässä blogikirjoituksessa pois myös erikoissairaanhoidon, sillä vaikka siinäkin ovat omat ongelmansa, niin tärkeintä on mielestäni aloittaa akuuteimmasta ongelmasta.

Kun tiedetään, että kahden muun ryhmän asiat ovat kohtuullisen hyvin hoidossa, niin miksi emme kopioisi sieltä järjestelmää, joka jo toimii hyvin? Kela-korvaukset ovat käytössä sekä yksityisessä, että työterveyshuollossa. Järjestelmä on olemassa valmiina. Mitään mammuttimaista uudistusta ei tarvita. Tarvitaan vain pieniä viilauksia Kela-korvausjärjestelmään: Aletaan maksamaan Kela-korvauksia myös terveyskeskuksille ja nostetaan perusterveydenhuollon lääkärikäynnin Kela-korvaustaksa lähelle todellisia kustannuksia. Rahat näihin korvauksiin voidaan ottaa kuntien yleisistä valtionavuista. Tällaisella uudistuksella olisi monia hyötyjä – raha seuraisi potilasta ja kohdentuisi sellaiselle terveydenhuollon julkiselle tai yksityiselle yksikölle, joka olisi tehokas. Oma arvaukseni on, että jonot perusterveydenhuoltoon katoaisivat alle kuudessa kuukaudessa aloituksesta myös terveyskeskuksissa.

Nyt tietysti joku miettii, että järjestelmää käytettäisiin liikaa, jos se olisi käyttäjälle veloitukseton. Tai että terveydenhuollon kysyntä on ääretön. Nämä ovat erikoisia päätelmiä. Eihän työterveyshuoltoakaan käytetä huvikseen. Kuka haluaisi käydä lääkärissä huvikseen? Ei se mikään haluttu elämys ole. Voi tietysti olla, että joku yksinäinen juttelukaveria kaipaava mummo löytyy, mutta ei tämä ole mikään ongelma. Sitä paitsi maailmasta löytyy ainakin yksi maa, jossa terveydenhuoltopalvelujen tuotanto on suurempaa kuin kysyntä, nimittäin Sveitsi. Sveitsi jo yksin todistaa, ettei kysyntä ole ääretön.

Järjestelmää voi varmasti kehittää ja laajentaa. Tästä kannattaa mielestäni aloittaa.